Tiiätkö sen tunteen, kun haluat kaiken onnistuvan täydellisesti? Ja pienikin virhe omaan silmään meinaa kaataa koko maailman?
Vaikka miten toinen vakuuttaa tuloksen olevan hyvä tai jopa täydellinen, näet itse kaiken minkä olisi voinut tehdä paremmin.
Itsensä haastaminen on mahtavaa - oli se sitten urheilussa, taiteessa tai vaikka ruuanlaitossa. Mikä ihana tunne on ylittää itsensä ja onnistua tekemässään asiassa hyvin!
Tässä parhaillaan makaan sohvalla peiton alla ja mietin, että pitäisikö ruveta jo tekemään kouluprojektia eteenpäin tälle aamulle.
Tein illalla yhteentoista asti tätä projektia, joka käsittää sisääntuloaulan eräästä Kuopion koulusta.
Mulla on kova tarve onnistua tässä, sillä se tulee olemaan osa portfoliotani. Ja portfolio on taas sellainen minkä täytyy olla parasikinämaailmassa :D
Ehkä siis jollain tapaa on tervettä olla perfektionisti, mutta olisi hyvä antaa itselle myös anteeksi ”epäonnistumiset” mitkä ei oikeastaan ole edes epäonnistumisia. Kun yrität tarpeeksi ja parhaasi, pitäisi sen olla riittävää. Kaikille.
Sitä minun pitäisi opetella, hyväksymistä omaan työhön.
**
Meidän käyntikortit tuli tällä viikolla postissa. Pikkuhiljaa pääsee jakamaan näitäkin eteenpäin mahdollisille tuleville yhteistyökumppaneille.
Kevään valmistuminen häämöttää jo kovasti edessä, ja sitten alkaakin työn paiskiminen.
Toivottavasti sitä riittää paljon :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti